Global

‡ In these countries please contact our distributor

Uusi tutkimus auttaa meitä ymmärtämään

Mitkä ovat pääasialliset syyt sidoksen vaihtamiseen ja miten itse prosessi vaikuttaa hoitohenkilökuntaan? Wounds Internationalin julkaisema uusi tutkimus antaa vastaukset.

Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että haavanhoidossa sidoksen vaihtoon liittyviin toimenpiteisiin kuluu merkittävä osa hoitoresursseista. Mutta nämä tiedot ovat jo muutaman vuoden takaisia. Wounds International toteutti äskettäin laajan web-pohjaisen tutkimuksen saadakseen paremman käsityksen nykyisestä tilanteesta. Yli 2000 haavanhoitoalan klinikkaa 24 eri maasta antoi vastaukset, ja tulos vahvistaa, että prosessi on edelleen erittäin aikaa vievä. 

Tutkimus osoittaa, että klinikat käyttävät yli 66 % työajasta haavanhoitoon. Vaikka sidoksen vaihto sinänsä usein menee nopeasti, siihen liittyy monia muita välttämättömiä tehtäviä. Niihin kuuluu esimerkiksi joukko kliinisiä arvioita haavasta, haavapohjan ja ympäröivän kudoksen valmistelu, rauhattoman potilaan rauhoittelu ja kotisairaanhoidossa edestakaiset matkat potilaan luo. 

Sidoksen vaihtoon on luonnollisesti monia eri syitä. Kliinisessä arvioinnissa tärkeimmät syyt ovat tutkimuksessa havaittavat merkit tulehduksesta, vuoto ja paha haju. Haittavaikutus ympäröivään kudokseen on myös tärkeä tekijä. On yhä yleisempää, että potilaat itse vaativat sidoksen vaihtamista, useimmiten siksi, että haavaerite näkyy läpi sidoksesta, sidos ei ole tiivis tai se irtoaa. 

 

Sidos halutaan vaihtaa itse

Tutkimus osoittaa myös, että monet potilaat haluaisivat vaihtaa sidoksensa itse. Monet potilaat, jotka luotettavalla tavalla pystyisivät itse vaihtamaan sidoksensa, vapauttaisivat henkilökunnan aikaa muuhun työhön.

Tutkimuksen tulosten mukaan hoitohenkilökunta käyttäisi vapautuvan ajan mieluiten potilaiden opastamiseen ja psykososiaaliseen tukeen. Monet pitäisivät myös tärkeänä saada lisää aikaa ympäröivän kudoksen valmisteluun. Eli mieluummin lisää laatuaikaa nykyisille potilaille kuin lisää potilaita, jos hoitohenkilökunta saisi itse valita. 

Hyvin koulutetut ja osallistuvat potilaat lisäävät hoitoon sitoutumista, ja osatakseen kouluttaa potilaita oikealla tavalla henkilökunta tarvitsee omaa jatkokoulutusta. Tutkimukseen osallistujat saivat myös vastattavakseen kysymyksen, mitä uuden tiedon lähteitä he eniten käyttivät. Yleisimpien tiedonhankintatapojen havaittiin olevan peer review (asiantuntijoiden tarkastamat) -julkaisut, asiantuntijalausunnot ja konsensusdokumentit sekä ulkopuoliset konferenssit/workshopit.

Mielenkiintoinen havainto oli, että prosentuaalisesti suurempi osuus potilaista vaihtoi itse sidoksensa niillä klinikoilla, joilla oli suuri potilasmäärä. Siksi saattaa kannattaa tarkastella lähemmin, miten potilaiden informointi ja opastus omien haavojen hoitoon tapahtuu näillä klinikoilla. Ehkä kokemuksia voidaan hyödyntää ja toteuttaa ajankäytöllisesti tehokkaita työtapoja, mikä puolestaan vapauttaa aikaa lisää potilaiden opastamiseen ja hyvän kierteen luomiseen ajankäytössä.

 

Wounds International toteutti vuonna 2016 tutkimuksen Smith & Nephew’n toimeksiannosta tavoitteena oppia paremmin ymmärtämään sidosten vaihtoon liittyvää työtä.

Lue lisää tuloksista