Global

‡ In these countries please contact our distributor

Älä unohda haavaa ympäröivää potilasta

Epämukavaa haavanhoitoa ei tulla käyttämään. Potilasnäkökulma on aina keskeinen väitelleelle leikkaussalisairaanhoitajalle Ann-Mari Fagerdahlile. Asiantuntijakokouksessa Kööpenhaminassa viime vuoden lopulla hän nosti esiin sellaisten tekijöiden kuten ääni, näkyminen ja inhottavuuden tunne merkityksen haavanhoidon valinnassa. 

Vuonna 2006 oli haavan alipaineimuhoito ollut kaupallisessa käytössä yli kymmenen vuotta. Mutta kun leikkaussalisairaanhoitaja Ann-Mari Fagerdahl yritti tutkia kirjallisuudesta, mitä mieltä potilaat olivat hoidosta, hän löysi vain suuren mustan aukon. 

– Ei löytynyt yhtäkään julkaisua, jossa potilaan näkökulma olisi ollut pääaiheena. Tästä lähti liikkeelle oma tutkimukseni.

Hänellä oli väitöstilaisuus vuonna 2013 Karoliinisessa Instituutissa Tukholmassa väitöskirjastaan “Negative pressure wound therapy - treatment outcomes and the impact on the patient ́s health-related quality of life”. Hänen tutkimuksensa osoittavat hyviä paranemistuloksia enemmistöllä potilaista, mutta myös sen, että haavanhoidossa käyvillä potilailla on hyvin erilaisia tavoitteita, ongelmia ja tarpeita.

 – Varsinaisen haavan ympärillähän on kokonainen ihminen. On tärkeää tietää enemmän tuon ihmisen elämäntilanteesta. Potilas ei kanna huolta yksinomaan haavanhoidosta. 

Ann-Mari Fagerdahl kertoo esimerkiksi potilaista, joita heidän omat haavansa iljettävät. Tai potilaista, joita hävettää. Tällaisille potilaille on kaiken A ja O, että hoito ei näy. Se, että haavat eivät ole kaiken aikaa päällimmäisinä mielessä, voi merkitä eroa hyvän ja huonon elämänlaadun välillä. Ja joskus on kyse ensisijassa eksistentialistisista asioista.

– Traumaattisen vamman jälkeen saattaa oikeanlainen haavanhoito antaa turvallisuuden tunteen, että vahingoittunut keho on ennallaan. 

Modernit kertakäyttöiset haavan alipaineimuhoitojärjestelmät ovat lisänneet paljon potilasmukavuutta, ja nykyään keskitytään yhä enemmän elämänlaatuun. 

– Usein haavanhoito perustuu erilaisiin laitteisiin, ja sen lisäksi tarvitaan myös muita arviointiperusteita, esimerkiksi kuinka helppoa se on henkilökunnan kannalta ja kuinka potilas sen kokee. 

Vuotojen ja hajun ehkäiseminen on tietenkin tärkeää. Myös ääni voi häiritä. Laite, josta kuuluu ääntä, saattaa häiritä sekä potilaan että mahdollisen kumppanin unta. On myös erittäin kiusallista kantaa mukanaan kaupungilla jotakin, josta kuuluu outoja töräyksiä.

 – On tärkeää ottaa huomioon sosiaaliset näkökohdat. Haavoihin liittyy paljon leimautumista, esim. hävettäväksi, vääränlaiseksi ja likaiseksi. 

Yhteenvetona Ann-Mari Fagerdahlin keskeinen ajatus on, että potilasmukavuuden tulee olla haavanhoidon valintaa ohjaava tekijä jokaisen potilaan kohdalla. 

– Jos valitsen vaihtoehdon, joka ei ole potilaalle mukava, hän ei tule käyttämään sitä. Siitä syntyy sitoutumisongelma, jonka seurauksena luulemme hoidon tehoavan huonosti, vaikka todellisuudessa se johtuu siitä, ettei sitä käytetä. Potilaalle pitää siis olla mahdollista elää hänelle valitun hoidon kanssa. 

 

Alaviite: artikkeli perustuu Ann-Mari Fagerdahlin luentoon ”Impact of single use NPWT on human factors.”, vuoden 2016 kansainvälinen NPWT-asiantuntijakokous, Kööpenhamina, marraskuu 2016.